JOSKUS VIELÄ LÄHETÄN KORTIN KOTIIN, KEHUN SIINÄ LUDDEA

Tänään mulla on ollut päivä jona olisi tehnyt mieli heittää useampikin naaman edessä riehuneista ihmisistä lähimpään ojaan, joten mikäs sen loogisempaa kuin väsätä blogiteksti pitkästä aikaa.


Pulp Fiction ♥

Fiilikset pysyny aika sekavina, mut aina kun en ole murissut jokaiselle joka erehtyy tulemaan mun lähelle oon yrittänyt saada itsestäni irti energiaa kaikenlaiseen sähläämiseen. Lisäenergia ei tosin olisi pahitteeksi, etenkin säestyskappaleiden deadlinet lähestyy uhkaavasti. Pianolla siis säestän keväällä neljä biisiä; Kelly Clarksonin Because of Youn, Adelen Turning Tablesin, Karl Jenkinsin Adiemuksen ja kaverini soitonopettajan sovituksen kappaleesta Ranskalaiset korot. Viimeksi mainittu on siinä suhteen mielenkiintoisin, että säestän ensimmäistä kertaa puhallinsoittajaa. Kyseisen kaverin kanssa lähdetään muuten kesällä soittoleirille Jenkkeihin. En muista milloin olisin viimeksi ollut yhtä innoissani jostain matkasta, suunnittelen jo nyt että mitä pakkaan mukaan.

 

Melkein unohdin kertoa vuokranneeni kontrabasson kevääksi. 34 euron hinta tuosta tilantäyttäjästä ei ollut paha. Tosin sen ja sähkökontran ansiosta sormet on koko ajan rakoilla. No, kai se siitä. Mitään muuta mainittavaa bassonsoitossa ei olekaan tapahtunut, paitsi että nauhoitettiin hiihtolomalla bändin kanssa muutaman biisin pohjat.

 

Hiihtolomasta puheen ollen, sain mä paljon muutakin aikaan, ja nyt kun mulla on hieno uusi puhelin, mulla on jopa kuvamateriaalia.

 

 Ranskalaisia pannukakkuja, joiden ohje suomennettiin tunnilla ja joita sitten innostuin kaverin kanssa kyhäämään.

 Tiedän, käsialani on selkeä. Mutta kirjoitustaitoani olennaisempaa olisi mielestäni ihmetellä, miten kukaan voi tunkea pannukakkuihin puoli pussia leivinjauhoja. Sillä oletuksella, että ranskalaisilla on erikokoisia leivinjauhopusseja kuin meillä, tungettiin pannukakkuihimme kaksi ruokalusikallista leivinjauhoja ja neljä ruokalusikallista vanilliinisokeria. Sikäli joku oikeasti haluaa tehdä pannukakkuja mun blogissani olevan ohjeen perusteella eikä etsiä jotain vähän luotettavampaa ja selkeämpää lähdettä.

 Laskettelemassa ensimmäistä kertaa ikinä. "Kaartelet sitten rinteen laidasta laitaan kaikessa rauhassa", sanottiin. Arvatkaa kuka menee heti ensimmäisenä aivan suoraa syöksylaskua. Sitä huudon määrää. Mutta selvisin sentään lähes ruhjeitta ja lensin ojaan vain kahdesti.

 Tehtiin erään Essin kanssa sushia. Tarkoituksena oli saada sitä lautasellinen kummallekin, mutta ainesosien loputtomuuden johdosta saatiinkin viisi lautasellista.

Reissasin Tampereelle for no good reason ja ihku kummisetäni vei mut syömään Näsinneulaan.

 

Nokia Lumia 820:n kameralla otettu muokkaamaton panoraamakuva. Ihan kiitettävä kännykkäkamera jos multa kysytään. Kuva Näsinneulasta.