Porukoiden kanssa vietettiin eilen pikkujoulua. Sain Sisko tahtoisin jäädä -elokuvan soundtrackin, mitä sitten olen tässä netittömyydessäni popittanut. En osaa tarkoin selittää, miksi, mutta kyseinen elokuva on yksi suosikkejani. Yleensä inhoan suomalaisia elokuvia eikä tuo ole kyllä sisällöltäkään niin uskomaton että keksisin oikeastaan mitään järkevää perustelua sille, miksi olen katsonut leffan ainakin kymmenen kertaa itsekseni. Oikeastaan en edes pidä ollenkaan sen loppupuoliskosta. Kai siinä sitten on vain jotain, mikä mua inspiroi, sillä sen katsominen saa mut poikkeuksetta hyvälle tuulelle. Leffan soundtrack tekee myös saman. Kummallista sikäli, että neljästätoista kappaleesta vain puolet kuullaan elokuvassa. Mutta miten vain, nyt mulla on iPodiani piristämässä Clashin Should I Stay Or Should I Go ja Pyhien Teppojen Muutetaan Lontooseen, joista etenkin ensinnä mainittua olen kaivannut.
Kun mulla nyt ei ole muutakaan elämää kuin kertoa suosikkileffoistani, mainittakoon toinen suuri rakkauteni: Monty Python. Tietämättömille tiivistettynä kyse on kuuden miehen komediaryhmästä joka on tehnyt niin elokuvia kuin TV-sarjankin. Huumori on juuri niin typerää kuin mun pääni kaipaakin, ja jos joku kokee omistavansa yhtä lailla pimeän huumorintajun, kannattaa katsoa miesten luomukset Monty Pythonin hullu maailma ja Brianin elämä. Ja ovat he koskettavia kappaleitakin onnistuneet tekemään.
Monty Python (no ihanks tosi) - Lumberjack song
Kaikille teille jotka ette omista ikkunaa haluaisin kertoa, että talvi on tullut. Omituista, että viime vuonna tähän aikaan vaeltelin kaduilla hupparissa, mutta nyt se ei yhtäkkiä olekaan mahdollista. Ehkä tän toteaminen heinäkuussa oli vähän ennenaikaista, mutta ei varmasti enää: Kohta on joulu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti